Kotia kohti

Iin Röytässä aika kului rattoisasti, olimmekin siellä kaksi yötä vaikka aikomus oli pitää siinä vain pieni välietappi. Kuljeskeltiin luontopolulla, löydettiin muutama vattu ja pari kanttarellia sekä naureskeltiin innokkaalle mutta pienelle apurillemme. Ronjan jaloissa ei oikein mitta tahtonut riittää kuljeskella metsän puolella ja se keräsi kaikki irtoroskat turkkiinsa matkan varrelta.

Kävelimme myös saaren pohjoispäähän jossa emme olleet aiemmin käyneetkään ja siellähän olikin hieno hiekkaranta! Olisin tahtonut jäädä kahlailemaan rantaveteen mutta aallonmurtajan päältä tulikin kiire takaisin veneelle - Oulusta päin jyristeli uhkaava ukkonen. Kipiteltiin siinä sukkelasti takaisin päin ja onneksi vältyttiin kastumiselta. Tälläkään kertaa ukkonen ei tullut päälle, on kuulemma tosi harvinaista että se Röyttään asti haluaa tulla.

Illalla lämmiteltiin taas saunaa totuttuun tapaan ja istuskeltiin iltaa veneellä.

Aamusella Hannu herätti mut että nyt tuli lähtö. Minä että mitä ihmettä - kuulemma etelästä oli tulossa todella sateinen sekä tuulinen rintama meitä kohti jonka oli ennustettu jatkuvan vielä muutama päivä eteenpäin. Haluttiin päästä alta pois, aika on kuitenkin rajallinen ja töihin on joskus mentävä joten ei siinä auttanut itkeskellä vaan pakata kimpsut ja kampsut ja suunnata kohti kotia. Kotimatkan alkupuoli sujui lämpimässä auringonpaisteessa mutta huomasi kyllä että tuuli kiristeli koko ajan ja muuttui puuskaisemmaksi. Virpiniemen kohdalla puhalteli jo ihan kohtuudella, Kraaselinkaivanto oli täysin vastatuulta ja ajettiinkin pätkä koneella. Viimeinen osio päästeltiinkin sitten reippaasti sivumyötäiseen pelkällä isolla, tuuli oli jo kasvanut vähän reilummaksi mutta aallokko oli onneksi kohtuullinen. 

Kotisatamassa tunnelmat oli haikean surkeat. Tihutteli vähän märkää taivaalta, sopi mielialaan. Suunniteltiin kuitenkin jotain pienempiä reissuja vielä tälle kaudelle, ja haaveiltiin jo seuraavasta lomasta.. ;)