Kaikenkaikkiaanhan meillä meni Kemissä sitten kolme päivää pällistellessä. Välillä se tiputteli jotain vettä taivaalta mutta kyllähän se sää myös suosi ja nyt on kaupunki tullut hyvinkin tutuksi. Ystäväpariskuntamme, Katja ja Jani vastasivat vieraitten kestityksestä myös toisena kaupunkipäivänä ja saatiin jopa autoa lainaan niin päästiin hakemaan lisää polttoainetta Suzukille. Eihän se kyllä kummosia nieleskele mutta varan vuoksi aina varastot täyteen :) Jaksoin taas hämmästellä Hanskin ilmiömäisiä kykyjä, ihan sama minkä moottorillisen sille lyö alle niin aina päästään eteenpäin. Jos joku on joskus nähnyt kun ajan muulla kuin Hiluxilla tai omalla autolla niin ymmärtänee yskän ;D
Kemistä jatkettiin matkaa purjein Selkä-Sarveen. Huomattiin jossain vaiheessa että hetkonen, just kun tullaan isolle väylälle niin kohdikkain tulee suuri rahtialus ja sitä olikin vastassa kaksi hinaajaa. Pikaisen välipalaverin tuloksena päätettiin jäädä pyörimään hieman sivummalle ja päästää Suuri Keltainen Laiva isomman oikeudella ohi. Omasta mielestä oli kyllä hyvä päätös, en oo koskaan nähny Singaporelaista rahtialusta niin läheltä! Ja kannella ollut miehistö vilkutti meille, osa käänsi vallan menosuuntaa ja jäi huiskuttamaan! Huimaa!
Selkä-Sarvessa oli muutama muukin vene paikalla, meitä oltiin kohteliaasti laiturilla vastassa. Lähemmäksi saavuttaessa huomattiin että tuttuja naamoja, samoja ihania ihmisiä oli paikalla kuin täsmälleen vuosi sitten viime kesänä. Sarven vieraskirjasta tarkistettiin että päivälleen 365 päivää sitten oltiin oltu paikalla ihastelemassa lampaita ja raakoja tyrnejä sekä kypsiä metsämansikoita.
Sarvessa vierähtikin auvoisasti kaksi yötä. Saunominenhan se tietty oli mun mielestä parasta, uimaankin uskaltauduin. Hanski kasvattaa vieläkin toissatalven turkkia.. Ronja alkaa oppia koiran elkeille, saaressa oli myös muita koiria ja yleensä niin kipakka ja ärhentelevä neitosemme intoutui jopa leikkiin bordercollielauman kanssa.
Sarvesta lilluttelimme Kuivaniemen Vatunkiin. Keli oli uskomaton, hentoa tuulta ja aurinkoa kirkkaalta taivaalta. Mikäs siinä elämästä nauttiessa, minä pesin pyykkiä, kokkailin sapuskat ja kuurailin kantta Hanskin puuhastellessa pienten rästihommien parissa. Ronja pääsi kannelle ja makoilemaan meidän kanssa, yleensä se on liikkeellä ollessa aina sisällä.
Vatungissa Jani ja Katja olivatkin vastassa, nappasivat meidät mukaan ja eikun saunomaan ja syömään heille Kuivaniemeen. Ronjallakin oli seuraa, kolmevuotias sakemanni otti tämän porukan ilolla ja lämmöllä vastaan. Ronja ei ollut yhtä keskieurooppalaista sorttia vaan lämpesi hieman hitaammin uudelle ystävälle. Vietetiinkin yö maissa ja aamusella täydennettiin hupenevaa ruokavarastoa Kuivaniemen Salessa.
Huomenna olisi tarkoitus purjehtaa Röyttään, saa nyt nähdä taas mihin suuntaan nämä meidän mielihalut kehittyy. Sadetta lupaili vasta keskiviikolle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti