Kesälomareissu tuli ja meni, jonka jälkeen olemme nautiskelleet merielämästä pienemmissä pätkissä. Päiväseltään ollaan kahveja keitelty muunmuassa Varjakansaaressa montakin kertaa ja yksi kolmen päivän reissu käytiin Iin Röytässä äitini ja siskoni kanssa. Se oli niin vauhdikas kokemus että ei keritty tietokonetta edes avata kertaakaan, saatika sanailla siitä sen enempää. Yleensä koneella turhan hyvinkin viihtyvä siskonikaan ei edes haikaillut internetin ihmeelliseen maailmaan..
Perjantaina illasta Hannu tuli hakemaan minua töistä ja hurautimme Hannun isän veneelle, Ulpukalle. Kelit on sen verran viilenneet jo tälle kesää (Hannu huutaa että syksyä mutta uskosta minä sanon että kesäää!) että mukavuudenhalusta lainasimme hieman isompaa paattia joka sisältää tehokkaamman lämmityksen ja enemmän tilaa mun pilkkihaalareille. Yön vietimme ihan kotirannassa ja lauantai-aamuna lähdimme kohti Vatunkia. Vähän oli harmaata, ankeaa ja syksyistä mutta ei anneta pienten epäoleellisten asioiden häiritä. Vesi on vielä melko lämmintä, noin viisitoista asteista.
Haukiputaan edustalle asti pääsimme purjein, myötätuuleen! Jotain uutta auringon alla, perinteisesti kun yleensä on aina vastatuuli, aivan sama minne on menossa. Vauhti ei kylläkään päätä huimannut enää löyhänmutkan jälkeen ja niinpä luovutimme Kropsu -saaren kohdalla ja alistuimme koneella rytkyttelyyn koska tarkoitus oli kuitenkin saman vuorokauden puolella rantautua Kuivaniemen Vatungissa.
Vatungissa meillä oli vastaanottokomitea vailla vertaa, ystävämme Jani sekä Katja ja Tiitu-koira. Tervehdykset olivat iloiset ja Tiitu olisi tullut varmaan veneeseen asti jos olisi päässyt. Minä lähdin koittelemaan satamarakennuksen ovia heti ensitöikseen että pääseekö täällä tänään suihkuun ja saunomaan. Jani huusi jo ensimmäisenä että on muuten varmasti lukossa, minä totesin että en usko, ei oo ennenkään ollu. Piti ulkopaikkakuntalaisen nöyrtyä ja myöntää että lukossa se oli koko talo, ei saunaa tänään! Soitettiin vielä ikkunassa olleeseen numeroon, sieltä todettiin vain tylysti että tulkaa ens kerralla ennen venetsialaisia. Vaikka on tämmöset kelit!
Jani ja Katja kuitenkin lupasivat lämmittää saunaa, niin pakkasin ikeakassillisen kaikkea oleellista mukaan ja lähdettiin mantereelle viettämään iltaa. Yötä oltiin kuitenkin veneellä ja sunnuntaina sitten käytiin vielä uudestaan kylässä. Saatiin ensimmäisinä kuulla iloisia perheuutisia, Kuivaniemeen muuttaa kuukauden päästä uusi koiravauva :D Oltiin vielä toinenkin yö Vatungissa, illalla paistettiin makkaraa ja tiputeltiin vaahtokarkkeja nuotioon.
Tänä aamuna lähdettiin sitten kohti Iin Röyttää. Tuuli ihan mukavasti. Mulla täytyy varmaan tällä viikolla lotota, sanoin eilen että varmasti on vastatuuli kun lähdetään yrittään kotia kohti ja niinhän se sitte olikin. Luovittiin siinä sitten ja räpisteltiin pikkuhiljaa Röyttää kohti. Yleisen matkaviihtyvyyden takia muutamalla pätkällä reivattiin isoa. Ihan kohtuullisessa ajassa sitten päästiin kuitenkin tulemaan ja kerittiin vielä saunomaankin.
Iltasella lähdettiin vielä käyttämään Ronjaa ulkoilemassa. Minä sinkosin tietty kattomaan lampaita ja vastaan tulikin määkien kuusi lammasta! Nyt on joku kyllä vinossa, niitä pitäis olla seitsemän! Vähän kauempaa kuului hieman vaimea mää -ääni, yksi lammas oli kaulastaan kiinni aitauksessa. Minä kävin napsauttamassa sähköpaimenesta virrat pois niin Hannu oli päivän lampuri ja auttoi raukkaparan irti verkkoaidasta. Osas höpsö vielä kiittää, nuoli Hannua samalla kun Hanski varovasti irrotteli sotkeentuneita villoja. Mulla tekee nyt mieli mennä vahtimaan niitä lampaita että ne ei yöllä jää enempää jumiin!
Huomenna suunnistellaan takasin kotia kohti, toivottavasti vielä keritään edes joku kahvinkeittoreissu käydä purjehtimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti